TULEVAISUUDEN RUOKA 5.11.

5.11. Kerääntyi Forssan kaupungintaloon yli satapäinen yleisö kuuntelemaan neljän eri asiantuntijan luentoa tulevaisuuden ruuasta. Lisäksi luentoa oli mahdollista seurata striimauksen avulla kotisohvilla tai sovitusti joissakin oppilaitoksissa. Nykyään ruoka on selvästi kiinnostuksen kohteena mediassa ja ihmisten keskusteluissa.

Tilaisuuden aloitti FT Anne Pihlanto kertomalla tulevaisuuden proteiinituotannosta. Yleisölle annettiin mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kännyköillään siitä, minkälaista proteiinia he haluaisivat tulevaisuudessa syödä. Hyönteisistä tuotettu proteiini ei ollut tämän yleisön suosikki.

Professori emerita Sirpa Kurppa totesti että kymmenen tulevaisuuteen vaikuttavaa megatrendiä ovat 1. Ilmastonmuutos, 2. Väestönkasvu, 3. Väestön ikääntyminen,  4. Kaupungistuminen, 5. Kansainvälistyminen, 6. Varallisuuden kasvu, 7. Eriarvoisuuden kasvu, 8. Ympäristön saastuminen ja biodiversiteetin väheneminen, 9. Digitalisaatio, 10. Teknologian kehitys. Haasteita ovat: 1.Keskiluokka kasvaa, kulutus kasvanut maailmassa vuonna 1960 – 2000 nelinkertaiseksi. 2. Suomalainen kuluttaa nyt 11 kertaa enemmän kuin 1900, kulutustasolla 3,6 maapallon verran vuodessa. 3. Maailman rikkain 1 % ihmisistä omistaa enemmän kuin 99 % väestöstä yhteensä. 4. 92 % maapallon ihmisistä asuu alueilla, joissa ilmanlaatu huonoa, mikä aiheuttaa 11% kuolemista. 5. 50 % ihmisistä asuu alueilla, joissa kova vesipula vuonna 2030. 6. Vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja

FT Veli Hietaniemi iloitsi siitä, että  pitkäjänteinen tutkimustyö LUKE:ssa alkaa viimein kantaa hedelmää. Hän kertoi kaurasta monipuolisena ravintona ja uusien kauratuotteiden tulosta markkinoille.  Aikaisemmin uusia tuotteita tuli n. kymmenen vuodessa. Sitten suomalainen innovaatio Nyhtökaura “räjäytti pankin” ja nyt parina vuonna uusia tuotteita on tullut yhteensä reippaasti yli kaksisataa. Veli Hietaniemi oli saanut hankittua myös erilaisia kauratuotteita kotiin vietäviksi.

Lopuksi klubimme jäsen ministeri, emeritakansanedustaja Sirkka-Liisa puhui siitä, että Suomi on edelleen kansainvälisessä vertailussa hyvin maaseutumainen maa, josta meidän olisi täysi syy olla ylpeitä ja sitä arvostaa. Nämä rikkaat luonnonvaramme, meret, metsät ja pellot ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa, hiilidioksidin sidonnassa korvaamattoman tärkeitä resursseja. Maaseudun elinvoima määrittyy ihmisten ja heidän hyvinvointinsa määrän ja muutosten kautta.

Hän totesi, että nykyistä yhteiskuntaa leimaa sirpaloituminen ja sitä ilmenee niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Maaseudun roolina on ollut ja on jatkossakin myös raaka-aineiden, energian, sekä elintarvikkeiden tuottaminen samoin raaka-aineen kasvattaminen metsäteollisuudelle unohtamatta jo mainittua meille ihmisille elintärkeää luontosuhdetta. Suomen luonnon vahvuuksia, syvää hiljaisuutta, rauhaa, kiireettömyyttä emme ole osanneet vielä riittävästi markkinoida.

Suomalainen kuluttaja syö valitessaan kotimaisen elintarvikkeen puhtaassa maaperässä, puhtaan veden ja pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena syntyviä huippuelintarvikkeita. Puhdas maaperä (pienin raskametallipitoisuus)  ja puhdas, riittävä vesi, hyvä kasvi- ja eläintautitilanne sekä alhainen torjunta-aineiden ja antibioottien käyttö ovat kiistattomia vahvuuksiamme. Veden laadun lisäksi veden saatavuudella tulee jatkossa olemaan iso merkitys ilmastomuutoksen edetessä. Veden niukkuus tulee olemaan maataloustuotantoa rajoittava tekijä jo useimmilla muilla alueilla maailmassa.