Esittelyssä Meidän Konserttilounaan 23.7. taiteilijat
Kamus

Kamus-kvartettiin kuuluvat Jussi Tuhkanen (alttoviulu), Terhi Paldanius (viulu), Jukka Untamala (viulu) ja Petja Kainulainen (sello). (kuva: Maarit Kytöharju)
Kamus toimii Meidän Festivaalin taiteellisena johtajana. Ohjelmassa kerrotaan, että vahvalla ja persoonallisella soitollaan hurmaavan kvartetin viime vuosi sisälsi kiertueita ja konserttimatkoja Meksikoon, Englantiin, Ruotsiin, ja Hollantiin, joukossa mm. menestyksekäs debyytti Amsterdamin Concertgebouw’ssa. Kaudesta 2021 alkaen Kamus muuntautuu tarvittaessa myös perkussioyhtyeeksi ja tanssiensembleksi. Jousikvartetti on perustettu vuonna 2002 Sibelius-Akatemiassa.
Kamuksen uusin levy ilmestyi vuonna 2017, sisältäen mm. Esa-Pekka Salosen jousikvarteton ”Homunculus” maailman ensilevytyksen. Tällä levyllä kvartetti voitti EMMA-palkinnon vuoden parhaasta klassisen musiikin levystä 2018. Kvartetin edellinen levy, Sibeliuksen, Kaipaisen ja Tiensuun kvartetoista koostuva arvostelumenestys ”Different Voices” voitti Yleisradion vuoden levy palkinnon vuonna 2016.
Aktiivisena toimijana suomalaisessa musiikkielämässä vaikuttava Kamus on mm. perustanut syksyllä 2014 Helsinkiin korkeatasoisen, hienon vastaanoton saaneen konserttisarjan TeemaHelsingin. Seuraavana vuonna sai alkunsa kvartetin projekti ”KUULKAA! -kvartetti soi kaikkialla”, missä Kamus haluaa esitellä jousikvartetin mahdollisuuksia lisätä helposti klassisen musiikin konserttien tarjontaa paikkakunnilla, missä niitä järjestetään harvemmin. Kamuksen vuoden 2020 suurhanke oli Beethoven Effect, jonka puitteissa Kamus esitti kaikki Beethovenin jousikvartetot Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä.
Kamus kävi laajat opintonsa kvartettina Sibelius-Akatemiassa, Euroopan kamarimusiikkiakatemiassa (ECMA) ja Britten-Pears ohjelmassa Englannin Aldeburghissa. Korkeatasoisen koulutus ja useat ainutlaatuiset taitelijat auttoivat kvartettia löytämään oman äänensä. Merkittäviä tapahtumia oli opiskelu musiikin retoriikkaan ja klassismin ajan esityskäytäntöihin keskittyvässä ECMA:ssa, missä musiikin kielen ja rakenteiden läpivalaisu avasi, ja edelleen avaa, uusia näköaloja. George Enescun oppilaana 1900-luvun alkupuolella ollut Hugh Maguire Aldeburgista puolestaan johdatteli kvartettia vanhaan Eurooppalaiseen soittotraditioon ja jätti syvällä muusikkoudellaan ja suurella sydämellään pysyvän, kuultavissa olevan jäljen kvartetin musisointiin.
Jyrki Myllärinen

Kitarataiteilija Jyrki Myllärisen ura on monipuolinen. Hän soittaa, säveltää ja valmistelee moderniin suomalaiseen kitaramusiikkiin keskittyvää taiteellista tohtorintutkintoa. (kuva: Maarit Kytöharju)
Jyrki Myllärinen syntyi Napolin lähistöllä Italiassa 1961. Lapsuutensa hän vietti Lappeenrannassa ja aloitti musiikkiharrastuksensa viulunsoitolla kansakoulun musiikkiluokalla. Viulun rinnalle tuli pian kitara, ja kitaransoiton opinnot veivät hänet taas Napoliin, Conservatorio S. Pietro a Majellaan, missä hän opiskeli vuosina 1979–1984 Francesco De Sanctisin oppilaana.
Vuonna 1984 opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa Seppo Siiralan johdolla päättyen erinomaisin arvosanoin suoritettuun A-kurssitutkintoon 1989. Vuonna 1991 antamansa ensikonsertin jälkeen Myllärinen asettui Sveitsiin jatkaakseen opintojaan Baselin musiikkikorkeakoulussa italialaisen Oscar Ghiglian mestariluokalla. Vuonna 1994 olivat vuorossa Baselin musiikkikorkeakoulun korkealle arvostettu solistinen jatkotutkinto sekä Gargnanon kansainvälisen kitarakilpailun voitto Italiassa. Tämä ja muut 1990-luvun puolenvälin kilpailumenestykset nostivat Myllärisen solistisen uran vahvaan nousuun ja hänen tuolloin ilmestyneet ensimmäiset soololevynsä sinetöivät hänen kiilautumisensa suomalaiskitaristien eturiviin. 1998 ilmestynyt Bach-levy ylsi samaisen vuoden klassisen musiikin uutuuslevyjen Janne-ehdokkuuteen ja kaikki hänen neljä soololevyään ovat olleet arvostelumenestyksiä sekä kotimaassa että ulkomailla.
Sittemmin Jyrki Myllärinen on konsertoinut eri puolilla Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa ja esiintynyt useiden maiden radioille ja televisioille. Suomen yleisradiolle hän on tehnyt lukuisia nauhoituksia sekä nykymusiikkiteosten kantanauhoja. Hän on levyttänyt sekä perinteistä- että uutta kitaraohjelmistoa ja kantaesittänyt urallaan yli 20 uutta suomalaista teosta. 2000-luvulla Myllärisen ohjelmisto on enenevässä määrin painottunut nykymusiikkiin, mutta pitkän uransa aikana hän on työskennellyt myös muunlaisten musiikkigenrejen parissa, kuten mustalaismusiikkia esittävässä Zingara-yhtyeessä, venäläisiä romansseja esittävässä Romantika-yhtyeessä sekä napolilaista kansanmusiikkia esittävässä Collettivo Teatro Folk di Siano yhtyeessä.
Nykyisin Myllärisen taiteellista toimenkuvaa avartavat sekä soittamisen rinnalle noussut oma sävellystyö että moderniin suomalaiseen kitaramusiikkiin keskittyvä taiteellinen tohtorintutkinto, jota hän valmistelee Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa. Perinteisen konserttitoiminnan ohessa Myllärinen esiintyy säännöllisesti ikäihmisten hoiva- ja palvelukohteissa vuonna 2011 perustamansa Virtaa Musiikista-yhdistyksen puitteissa. Lisäksi Myllärinen toimii vanhassa kotikaupungissaan Lappeenrannassa järjestettävän Ja kitara soi-festivaalin taiteellisena johtajana. Opettajana hän on toiminut paitsi lukuisilla mestarikursseilla myös Sibelius-Akatemiassa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Tallinnan Musiikki- ja Teatteriakatemiassa.
Matti Saarinen

Kitarataiteilija Matti Saarinen opettaa, esiintyy ja säveltää. (Kuva: Daniel Starlason)
Matti Saarinen (1978) opiskeli kitaransoittoa Lappeenrannan musiikkiopistossa vuosina 1991 – 1997. Musiikin opinnot jatkuivat sen jälkeen Sibelius-Akatemiassa, Malmön musiikkikorkeakoulussa ja Wienin yliopistossa. Musiikin maisterin tutkinto valmistui keväällä 2004.
Vuodet 2006 – 2016 Matti Saarinen asui Islannissa. Kyseinen ajanjakso sisälsi kitaristin töiden lisäksi opettamista ja säveltämistä sekä ensimmäiset äänitteet ja nuottijulkaisuja.
Saarinen asuu tällä hetkellä Helsingissä. Muusikkouden eri aspektien toteuttaminen jatkuu opettamisen, esiintymisten ja säveltämisen parissa.
Vivian Stewart ja Tanja Hintsala

Pianon soittoa opiskelelevat Tanja Hintsala ja Vivian Stewart saavat tänä vuonna Järvenpään soroptimistiklubin stipendit.
Vivian Stewart on soittanut pianoa pääinstrumenttinaan Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa aina vuodesta 2012 alkaen opettajinaan Anna-Liisa Rautasuo-Pöysä ja Raija Kerppo. Musiikkiopinnot ovat sisältäneet myös musiikinteorian opintoja, kuorolaulua sekä yhteissoittoa nelikätisesti ja triossa.
Tanja Hintsala on soittanut pianoa Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa vuodesta 2010 alkaen opettajiensa Outi Siltaniemen, Henri Tiihosen ja Anu Silvastin opissa. Musiikkiopintoihin on sisältynyt musiikinteorian opintoja, kuorolaulua, cembalonsoittoa sivuaineena sekä yhteismusisointia pianistien ja Lied-laulajien kanssa.
Sekä Tanjan että Vivianin elämään on asettunut muitakin musiikin harrastamisen muotoja Musiikkiopiston tarjoamien opintojen rinnalle; Monipuolinen vuosi musiikkilinjalla Jämsän kr. kansanopistossa sytytti musiikin harrastamisen paloa entisestään, jonka seurauksena esimerkiksi kuorolaulu sai jatkoa Candomino-kuoron astuessa osaksi arkea.
Lisäksi yhteismusisointi ystävien ja perheen kanssa on tärkeä osa elämää, ja oman lauluyhtyeen perustaminen on avannut aivan uusia musiikin ulottuvuuksia elämään. Musisoinnin lisäksi ystävyksien elämää värittävät opinnot Järvenpään lukion LuMa-linjalla ja laatuaika läheisten kanssa.
Molempien elämässä musiikki on suuressa roolissa – sitä vaalitaan niin arjessa kuin juhlassakin, yksin ja yhdessä. Musiikkiharrastus on kaiken kaikkiaan tuonut vuosien varrelle valtavasti iloa, tavoitteellista työskentelyä sekä upeita onnistumisen kokemuksia.
Vivian ja Tanja saavat tänä vuonna Järvenpään soroptimistiklubin stipendit.