CSW70 – Kokemuksia konferenssista 9.-16.3.2026

Maaliskuussa 2026 (9.–19.3.) järjestettiin New Yorkissa YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alaisen naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) vuosittainen konferenssi, nyt jo 70. kerran. Konferenssi on YK:n toiseksi suurin tapahtuma yleiskokouksen jälkeen, ja siihen osallistui noin 8 000 edustajaa eri puolilta maailmaa.

Kansainvälinen järjestömme Soroptimist International (SI) sekä sen eurooppalainen kattojärjestö Soroptimist International of Europe (SIE) ovat osallistuneet konferenssiin vuosittain noin sadan hengen delegaatiolla. Tänä vuonna Suomesta saatiin mukaan kaksi osallistujaa SIE:n noin kahdenkymmenen hengen delegaatioon, ja lisäksi kolmas jäsenemme osallistui Suomen viralliseen delegaatioon työnsä puolesta.

Istunnon pääteemana oli kaikkien naisten ja tyttöjen oikeussuojan saatavuuden varmistaminen ja vahvistaminen. Lisäksi keskeisiä teemoja olivat naisten osallistuminen päätöksentekoon ja julkiseen elämään sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistaminen.

Jo ensimmäisenä päivänä kävi ilmi, että maailman kehitys tasa-arvon näkökulmasta on huolestuttava. Ensimmäistä kertaa konferenssin historiassa julkilausumasta jouduttiin äänestämään, koska Yhdysvallat suhtautui kielteisesti naisten ja tyttöjen oikeuksiin. Onneksi enemmistö maaedustajista kannatti julkilausumaa, ja se hyväksyttiin selvin luvuin. Yhdysvallat pyrki vielä konferenssin aikana heikentämään julkilausumaa vaatimalla sanan ”gender” (sukupuoli) poistamista ja sen korvaamista termeillä ”nainen” ja ”mies”, mutta tämä esitys hylättiin enemmistöpäätöksellä. Julkilausumilla ja loppupäätelmillä on suuri merkitys, sillä ne toimivat perustana, johon kansalaisyhteiskunta ja muut toimijat voivat vedota vaatiessaan valtioilta konkreettisia toimia tasa-arvon edistämiseksi.

Konferenssin aikana kohtasimme myös kanadalaisen, pienen mutta hyvin organisoidun ryhmän, joka toi esiin voimakkaasti abortinvastaista kampanjaa.

Kokonaisuutena konferenssi osoitti selvästi, että niin sanottu anti-gender-liike on viime vuosina vahvistunut merkittävästi. Eräässä paneelikeskustelussa European Parliamentary Forum on Sexual and Reproductive Rights -järjestön toiminnanjohtaja ja perustaja Neil Datta kertoi anti gender -liikkeen lisänneen huomattavasti rahoitustaan: viimeisten kuuden vuoden aikana rahoitus on yli kolminkertaistunut ja nousi vuonna 2024 noin 270 miljoonaan dollariin. Hänen mukaansa anti-gender-liike on todellinen demokratian koetinkivi.

Suomen virallinen delegaatio, jota johti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, järjesti ja osallistui useisiin paneelikeskusteluihin. Suomi painotti erityisesti ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä HLBTI-ihmisten oikeuksia.

Pohjoismaiden ministerien järjestämässä keskustelussa ”Gender Equality Makes Families Thrive” tuotiin esiin muun muassa naisten työllisyyttä, tasa-arvon toteutumista ja perhevapaajärjestelmiä. Näihin näkemyksiin oli helppo yhtyä ja niistä saattoi olla ylpeä. Samalla kuitenkin tunnistettiin, että vaikka Pohjoismaat sijoittuvat tasa-arvomittauksissa usein kärkisijoille, kehitys ei ole riittävää ja joissakin asioissa suunta on jopa heikkenevä. Työtä tasa-arvon eteen riittää yhä.

Useissa paneelikeskusteluissa nousi esiin naisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus, joka ilmenee eri tasoilla ja liittyy usein maiden poliittiseen ja uskonnolliseen tilanteeseen. Esimerkiksi monissa maissa lainsäädäntö ei vieläkään takaa lapselle kansalaisuutta syntymän yhteydessä, mikä johtaa eriarvoisuuteen muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuudessa. Erityisen järkyttävää oli kuulla Afganistanin naisten ja tyttöjen oikeuksien vakavasta heikentymisestä Taleban-hallinnon aikana.

Konferenssi oli kokonaisuudessaan vaikuttava kokemus ja vahvisti järjestömme näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kansallisella tasolla. Oli merkittävää, että soroptimistit huomioitiin osana Suomen virallista delegaatiota. Samalla konferenssin havainnot herättivät vakavaa huolta: näimme hyvin organisoidun ja strategisesti rahoitetun vastaliikkeen naisten oikeuksia vastaan – muistutuksen siitä, ettei tasa-arvon edistyminen ole itsestäänselvyys. Naisten ja lasten oikeudet ovat viime vuosina selvästi heikentyneet tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vastaisten liikkeiden voimistumisen myötä, ja tämä kehitys uhkaa myös Eurooppaa. Yhteys globaaliin järjestöverkostoon sekä yhteistyö YK:n kanssa on siksi äärimmäisen tärkeää. Korkean tasa-arvon maiden, kuten Pohjoismaiden, tulee toimia esimerkkeinä ja puolustaa aktiivisesti saavutettuja oikeuksia. On tärkeää, että myös Suomi jatkaa vahvaa rooliaan naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä maailmanlaajuisesti.

Kirjoittajat

Salla Roni-Poranen, SI Porvoo-Borgå

Heta Yrjänäinen, SI Turku-Aboa

Elisa Niklander, SI Järvenpää