Ohjelma- ja vaikuttamisryhmän vaikuttamishankkeet 2025

Ohjelma- ja vaikuttamisryhmä on tehnyt seuraavia vaikuttamishankkeita vuonna 2025

1.⁠ ⁠Olimme mukana yhdessä Helena Ranta foorumin ja USKOT-foorumin kanssa Suomi Areenan paneelikeskustelussa teemalla ” Maailman uusi asento – Miten rakennamme kokonaisturvallisuutta?”

•⁠ ⁠Pannelikeskustelijamme Tampereen klubin Anneli Taina toi selkeästi esille naisten ja naisjärjestöjen osuuden rauhantyössä, naisiin kohdistuvan väkivallan vaikutuksen yhteiskunnan vakauteen sekä koulutuksen merkityksen rohkaisevien tulevaisuusnäkymien luomisessa ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Keskusteluissa käsiteltiin naisten ja tyttöjen asemaa osana yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta.

2.⁠ ⁠Teimme mielipidekirjoituksen Suomessa pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) 50-vuotisjuhlaseminaariin liittyen heinäkuun lopussa. Kirjoitustamme ”Muuttuva maailma tarvitsee naisjärjestöjä – kokonaisturvallisuus rakentuu tasa-arvosta” ei valitettavasti julkaistu Helsingin Sanomissa. YK:n kansainvälisenä rauhan päivänä 21.9. julkaisimme some-kanavissamme kirjoituksesta hiukan muokatun verison korostaen:

•⁠ ⁠Tasa-arvon ja koulutuksen keskeistä merkitystä turvallisuuden rakentamisessa

•⁠ ⁠Digitaalinen väkivalta ja vihapuhe estävät naisten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja heikentävät demokratiaa.

•⁠ ⁠Koulutus on avainasemassa. Se antaa naisille ja tytöille mahdollisuuden toteuttaa omaa potentiaaliaan, huolehtia itsestään ja osallistua yhteiskuntaan. Se mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja toimii keinona väkivallan poistamiseen ja ehkäisemiseen. Koulutus ei ole vain yksilön oikeus – se on investointi koko yhteiskunnan turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

•⁠ ⁠Naisjärjestöt tekevät tärkeää ruohonjuuritason työtä. Me kohtaamme paikalliset toimijat ja yhteisöt, vaikutamme asenteisiin ja rakennamme siltoja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Kansalaisjärjestöjen ääni on välttämätön osa kokonaisturvallisuutta – ei vain juhlapuheissa, vaan arjen teoissa.

3.⁠ ⁠Annoimme lausunnon Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön Istanbul sopimuksen kansalliseen toimenpidesuunnitelmaan 2025-2033:

•⁠ ⁠Pidimme tärkeänä sitä, että valmisteluun on otettu järjestötoimijoita

•⁠ ⁠Pidimme hyvänä, että ikääntyneet ovat mukana haavoittuvassa asemassa olevien listauksessa

•⁠ ⁠Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ennaltaehkäisyssä toimme esiin, että tietoisuuden lisäämisessä on merkittävä rooli myös järjestöjen toteuttamalla paikallisen ruohonjuuritason ja yhteisöjen vaikuttamistyöllä. Pidimme hyvänä itse toimenpiteisiin järjestöjen mukaan ottamista. Totesimme, että tekoälyn huomioiminen on tärkeää. sillä tekoäly on mahdollista valjastaa naisiin kohdistuvan väkivallan välineeksi. Pidimme harmillisena, että luonnosvaiheessa osa toimenpiteistä on harmillisen ylätasoisia, eikä siten muodostunut selkeää kuvaa mitä kussakin toimenpiteessä on tarkoitus tehdä, Kiitimme erityisesti ennalta ehkäisyyn kohdistuvia toimenpiteitä kuten oma kokemuksemme tunne- ja turvataitokoulutuksessa. Esimerkkinä tässä toimme esille SI Järvenpään aloitteen Järvenpään 8-luokkalaisille toteutetusta turvallisesta seurustelusuhteet -projektista.

•⁠ ⁠Väkivallan uhrien tuki ja palvelut väkivallan kaikille osapuolille – kokonaisuutta pidimme riittävän laajana ja hyvänä. Totesimme, että toimenpiteissä kunnat tai kuntia edustava taho (Kuntaliitto) olisi hyvä olla mukana.

•⁠ ⁠Väkivallan uusiutumisen estäminen ja rikosvastuun toteutuminen -kappaleessa totesimme, että toimenpiteiden yhteensovittamisessa ja tiedonkeruussa järjestöjen tekemä työ tärkeä huomioida. Olisi tärkeä ottaa mukaan myös niitä järjestöjä, jotka ei tee suoraan auttamistyötä, mutta tekevät merkityksellistä vaikuttamistyötä ja tukevat taloudellisesti varainkeruun kautta naisiin kohdistuvan välivallan ja perheväkivallan ehkäisyä ja uhrien palveluja. (Kuten siis me soroptimistit). Muina vastuutahoina toimenpiteissä tulisi mainita kunnat, sillä myös kunnat rahoittavat paikallisjärjestöjä.

•⁠ ⁠Lopuksi totesimme, että yhteiskunnassa tarvitaan nykyaikana empatian, kunnioituksen, sukupuolten tasa-arvon ja ehkäisyn teemojen nostoa. Ehkäisevä työ on merkittävästi korjaavaa työtä halvempaa, tehokkaampaa ja ylisukupolvista väkivallan kierrettä katkaisevaa.

•⁠ ⁠Soroptimistit tuovat esiin toimintaympäristön muutoksien huomioimisen tärkeyden. Järjestökentällä ja vapaaehtoistyön kentällä tapahtuu ikääntymistä, aktiivisten tekijöiden määrässä on muutoksia mikä on johtanut joidenkin paikallisjärjestöjen lakkauttamiseen. Voidaan puhua kansalaisjärjestöjen murroksesta. Samanaikaisesti STEA rahoitus laskee ja vaikka Soroptimistit eivät ole STEA avustusten piirissä, tämä herättää mittavaa huolta järjestöjen tulevaisuuden toimintaedellytyksistä.

•⁠ ⁠Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan resurssointiin tulee kiinnittää valtion toimesta enemmän huomiota.

•⁠ ⁠Naisjärjestöjen työ ja varainkeruu on joka tapauksessa arvokasta väestön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi.

4.⁠ ⁠Kommentoimme EU:n tasa-arvostrategian valmistelua 2026-2030:

•⁠ ⁠Suomen Akateemisten Naisten Liitto laati kaikkien NJKL:n jäsenjärjestöjen käyttöön lausunnon ja siitä tehdyn tiivistelmän, joita jäsenjärjestöt saivat hyödyntää ja muokata

omiin tarpeisiinsa lausuessaan tasa-arvostrategiasta.

•⁠ ⁠SI Finland tuki pääasiassa ko. lausuntoa, jossa edellytettiin seuraavia lähtökohtia:

i. Intersektionaalisen lähestymistavan on oltava läpileikkaava.

ii. EU:n tulee olla vastavoima anti-gender-liikehdinnälle.

iii. Strategian vaikuttavuus ratkaistaan oikein kohdennetuilla toimilla.

iv. Syrjinnän vastaisia sopimuksia ja strategioita tulee tarkastella yhdessä.

v. Tasa-arvon edistäminen onnistuu vain riittävillä resursseilla.

•⁠ ⁠Näiden lisäksi SI Finland korosti EU:n tutkimusohjelmien kriittisen, normeja kyseenalaistavan monitieteisen tutkimuksen ja sen kansallisen jalkauttamisen turvaamisen merkitystä ja vaikuttavuutta tasa-arvoisessa yhteiskunnan ja arkiajattelun kehittämisessä. Käytännössä korostimme siis tutkimuslinkityksen vahvistamista tasa-arvotyössä.

5.⁠ ⁠Osallistuimme NJKL:n järjestämään vaikuttamisverkostoon, jossa valmisteltiin tulevan Suomen hallitusohjelmatavoitteita

•⁠ ⁠Tuimme pakottavan kontrollin kriminalisointia, josta on tullut pääteema NJKL:lle vuonna 2026

•⁠ ⁠Soroptimistien kantana toimme esille kokonaisturvallisuuden huomioimisen. On tärkeää huomioida naiset rauhan työssä, konfliktien ratkaisuissa, yms. siis yhteiskuntarauhan rakentamisessa. Tämä siksi, että naiset ja lapset kärsivät eniten ja kokevat väkivaltaa eniten erilaisissa konflikteissa.

6.⁠ ⁠Oransseja päiviä varten valmistimme klubeille kannanoton mahdollisia mediatiedotteita varten.

•⁠ ⁠Tärkeimpänä viestinä kannanotossa oli ”Meille soroptimisteille jokainen päivä on oranssi.”

•⁠ ⁠Toimme esiin vuoden 2025 teeman - digitaalinen väkivalta, joka on yhä yleisempää ja vakavampaa. Tekoäly ja digitaaliset alustat ovat tehneet väkivallasta entistä näkyvämpää, nimettömämpää ja rajat ylittävämpää.

•⁠ ⁠Ryhmämme tuotti some-kanaviin 5 videota digitaalisesta väkivallasta.

•⁠ ⁠Sovimme UN Women -järjestön kanssa yhteistyöstä. Keräsimme klubeiltamme oranssien päivien projekteja mukaan lukien valaistujen rakennusten kohteet, jotka sitten raportoimme UN Womenille. He kertoivat some-kanavissaan meidän aktiviteeteistamme, jolla uskomme saaneemme näkyvyyttä järjestöllemme.

7.⁠ ⁠Suunnittelimme 3-osaisen webinaarisarjan ”Vaikuta, puolusta, ehkäise – Soroptimistit naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan”

•⁠ ⁠Aiheena naisiin kohdistuva väkivalta, sen ehkäisy ja soroptimistien mahdollisuudet ja kanavat vaikuttaa asiaan

•⁠ ⁠Webinaarisarja on osa soroptimistien väkivallan vastaista työtä. Sarjan kokemusten pohjalta jatketaan jatkotoimien suunnittelua. Siitä vastaa ohjelma- ja vaikuttamaistyöryhmä yhdessä hallituksen kanssa. Toiminnassa otetaan huomioon SIE:n linjaukset ja Istanbulin sopimuksen toimeenpano-ohjelma.

•⁠ ⁠Sarjan asiantuntijana ja luennoitsijana toimii Unionin Istanbulin sopimuksen promoottori, tiimi- ja kehittämispäällikkö Elisa Niklander.

•⁠ ⁠Ensimmäinen webinaari järjestettiin marraskuun alussa, seuraava osa on 28.1. klo 18 ja kolmas 3.3. klo 18.

Unionin ohjelma- ja vaikuttamisryhmä koostuu seuraavista henkilöistä:

​Sirpa Kurppa, apulaisohjelmajohtaja

Elisa Niklander, Istanbulin sopimuksen promoottori

​Pia Oförsagd, mentorointikoordinaattori

​Salla Roni-Poranen, ohjelmajohtaja

​Kaarina Wilskman, varapresidentti